Lavenderin kaupunki

 

Sota ei koskaan muutu. Sen jälkipyykki on aina yhtä rumaa, likaista ja katkeraa.

Kaksikymmentä vuotta sitten Kanton hallinto kohtasi ongelman, he olivat juuri voittaneet sodan kapinallisjoukko Halkeamaa vastaan, pelastaneet päivän ja luvanneet valoisan tulevaisuuden kansalaisilleen. Mutta heillä oli käsissään verta, jonka pesuvesi piti saada piilotettua jonnekin näkymättömiin ja unohtaa. Sadattuhannet ruumiit vaativat loppusijoituspaikan, joka ei turhaan muistuttaisi kansalaisia ikävistä asioista jokapäiväisellä läsnäolollaan.

 

Täksi paikaksi valikoitui Lavenderin kaupunki. Se oli sopivan huonomaineista aluetta, syrjäinen ja vieroksuttu jo valmiiksi. Niinpä koko kaupunki muutettiin yhdeksi, valtavaksi hautuumaaksi ja unohdetuksi muistomerkiksi niistä, jotka antoivat henkensä aatteensa puolesta.

 

Nykyisellään silmänkantamattomiin ulottuvien hautakivirivien seassa asuu muusta Kantosta syrjäytyneitä hirviöitä, myrkyllisiä tai rajatilassa eläviä kummituksia. Monet näistä taistelivat itse kapinallisten puolella tai ovat sodanjälkeistä sukupolvea. He vastaavat olemisestaan ja elämisestään Lavenderin kaupunkia hallinnassaan pitävälle huumausaineisiin erikoistuneelle Kyyraja-mafialle.